kuvaus_jateyhtiosta_kehityshankkeet_main.jpg

 

Kuvaus jäteyhtiöstä

Kehityshankkeet

Poltettavan jätteen lajittelun yhtenäistäminen

V

uoden 2013 lopulla Westenergy Oy:n omistajayhtiöt päättivät Lakeuden Etapin vetovastuulla olevasta jätevoimalan omistajayhtiöiden yhteisprojektista, jonka tavoitteena oli poltettavan jätteen lajittelun, terminologian ja niiden ohjeistuksen yhtenäistäminen jäteyhtiöissä.  Projekti toteutettiin vuoden 2014 aikana.

Projektin tuloksena kirjatiin yleislinjaus, joka ohjaa poltettavan jätteen lajittelua huomioiden asiakaslähtöisyyden ja jätevoimalan tekniset toimintaedellytykset. Vuoden aikana selkeytettiin lajitteluohjeita sekä kotitalouksille ja yrityksille. Jäteyhtiöitä varten koottiin syvennettyä tietoa jätevoimalan tekniikasta ja poltettavan jätteen sekä pohjatuhkan ominaisuuksista. Lisäksi jäteyhtiöiden toimintaan luotiin sisäisiä menettelyohjeita poltettavan jätteen määrittelyyn ja kuormantarkastustoimintaan.

Projekti tehosti olemassa olevaa yhteistyötä, jolla taataan yhteneväiset poltettavan jätteen lajittelukäytännöt, jätevoimalan tehokas toiminta ja yhteneväiset toimintamallit kaikkiin jäteyhtiöihin. Tärkeä osa projektia on jäteyhtiöiden työntekijöiden perehdyttäminen yhtenäistettyyn toimintaan.

Lakeuden Etapissa projekti jatkuu vielä vuonna 2015 sisäisinä koulutuksina.

Pohjatuhkan hyötykäyttö ja tuotteistaminen

Lakeuden Etappi Oy on mukana Suomen Erityisjäte Oy:n ja Inascho BV:n kanssa TEKES:in rahoittamassa hankkeessa. Hankeaika on 1.6.2013–31.12.2016. Hankkeen ensisijainen tehtävä on kartoittaa pohjatuhkan käsittelyssä syntyvien mineraalijakeiden hyödyntämismahdollisuuksia maanrakennuksessa. Vuoden 2013 aikana hankkeessa oli tehty pohjatuhkan ja mineraalijakeen tutkimuksia.

Vuonna 2014 hankkeessa tutkittiin ensin pohjatuhkan mineraalijakeiden maanrakennusominaisuuksia sekä suunniteltiin jakavan ja kantavien kerrosten seossuhteet laboratoriossa. Etapissa rakennettiin kesällä 2014 koetoimintaluvalla noin hehtaarin kokoinen kenttä, jonka rakenteissa käytettiin pohjatuhkan mineraalijaeseoksia. Hanke jatkui koekentän tutkimuksilla, joista tullaan saamaan tietoa kentästä maaperään liukenevista aineista.

Tutkimukset jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Tutkimusten jälkeen kenttä asvaltoidaan. Hankkeen lopullinen tavoite on tuotteistaa jätteenpoltossa syntyvä pohjatuhka ja saada tutkittua tietoa pohjatuhkan hyötykäyttömahdollisuuksista maanrakennuksessa, jolloin raskas lupamenettely kevenisi ja pohjatuhkan hyötykäyttökelpoisuudessa voitaisiin käyttää MARA-asetuksen raja-arvoja.

Innovatiivisen sulkemisrakenteen suunnittelu

Lakeuden Etapissa jatkettiin loppusijoitusalueen innovatiivisen sulkemisrakenteen suunnittelua, koska ensimmäinen versio vaati täydennystä viranomaisten hyväksynnälle. Tulevalle koerakennealueelle rakennettiin testirakenne, jolla varmistettiin suunnitelman toimivuus. Koerakenteen projektiaikataulua jouduttiin näin ollen päivittämään siten, että innovatiivinen sulkemisrakenteen aloittaminen tullaan toteuttamaan vuoden 2015 kevään aikana, alkuperäisen aikataulun mukaan rakenteen suunniteltu valmistumisaika oli vuoden 2014 loppuun. Nykyinen jätetäyttö on saavuttanut suunnitelman mukaisen vaadittavan täyttöasteen siltä alalta, jolle sulkemisrakenne on suunniteltu.

Koerakenteen seuranta-aika on viisi vuotta, vuosien 2015–2020 välisenä aikana.

Ilmanlaadun TRS-mittaukset

Ilmanlaadun TRS-mittaukset toteutettiin hajupäästöjen tutkimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi 16.10.2014–9.2.2015. Mittaukset teki Nab Labs Oy Ambiotica, joka mittasi ilmanlaatua Ilmajoella Tuomikylän koululla sekä jätehuoltokeskuksen alueella. Mitattavat ilman epäpuhtaudet olivat rikkidioksidi sekä pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS).

Mittauksen tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa mahdollisten hajupäästöjen lähteistä.

Lakeuden Etappi Oy:n alueelle sijoitettu mittausasema oli ensimmäisen mittausjakson puolikkaan biokaasulaitoksen vaikutusalueella ja jälkimmäisen puolikkaan jätehuoltokeskuksen loppusijoitusalueen vieressä. Päästömittausten tulosten perusteella voidaan tehdä toimenpiteitä hajupäästöjen ennaltaehkäisemiseksi.

Valtioneuvoston päätöksessä on annettu ilmanlaadun ohjearvo haiseville rikkiyhdisteille. Tämä vuorokausiohjearvo saa olla korkeintaan 10 mikrogrammaa rikkiä per kuutiometri, mikä saa ylittyä kerran kuukauden aikana. Suurin mitattu pitoisuus Tuomikylän asemalla oli 10 mikrogrammaa rikkiä per kuutiometri, joten mittaustulos ei ylittänyt sallittua ohjearvoa.

Pohjatuhkan käsittelyssä syntyvien mineraalijakeiden hyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan TEKES-hankkeessa.

kuvaus_jateyhtiosta_kehityshankkeet1.jpg

Etapissa rakennettiin kesällä 2014 koetoimintaluvalla noin hehtaarin kokoinen kenttä, jonka rakenteissa käytettiin pohjatuhkan mineraalijaeseoksia.

kuvaus_jateyhtiosta_kehityshankkeet2.jpg

Ilmanlaadun mittausasemat sijoitettiin Tuomikylän koululle sekä jätehuoltokeskuksen alueelle Pojanluomalla.