Kuvaus jäteyhtiöstä
Kehityshankkeet
Vesiautomaatiojärjestelmä suunnitteilla
Vesiautomaatiojärjestelmän hankintaan liittyvä kilpailutus käynnistettiin toukokuussa 2016. Hankinnan tarkoituksena on saada Etapin kentän käyttöön vesiautomaatiojärjestelmä, jolla vesialtaiden tilaa ja tyhjennyksiä voidaan ohjata ja seurata valvomosta käsin ohjattuna, siten että osa pumppaamoista toimii pinnankorkeuteen perustuvalla pumppausautomatiikalla.
Automaatioon on jo liitetty kolme peruspumppaamoa. Kaikkien altaiden sekä pumppaamojen käyttöönotto automaatiojärjestelmään tullaan tekemään porrastetusti vuonna 2017.
Kekkilälle multa-asemakenttä
Loppusijoituksen laajennusalueelle, olemassa olevan pohjarakenteen päälle, rakennettiin tuhkarakenteinen kahden hehtaarin suuruinen kenttä, jossa käytettiin ohutta, minimissään 300 millimetrin, tuhkarakennetta. Käytetty raekoko oli 0–50 millimetriä.
Kenttä asfaltoitiin ja sen kantavuuden kehittymistä seurattiin rakentamisen ja käytön aikana puolen vuoden välein.
Kentälle perustettiin Kekkilä Oy:n multa-asema, joka aloitti toimintansa syksyn aikana.
Kuva (yllä): Jätehuoltokeskukseen rakennettiin kenttä, johon Kekkilä Oy perusti multa-aseman kierrätystuotteiden valmistusta varten.
Pohjatuhkan hyötykäyttö ja tuotteistaminen -hanke päättyi
Jätevoimalan pohjatuhkan hyötykäyttöhanke päättyi vuoden aikana. Lakeuden Etappi oli mukana Suomen Erityisjäte Oy:n ja Inascho BV:n kanssa TEKES:in rahoittamassa hankkeessa, jossa kartoitettiin pohjatuhkan käsittelyssä syntyvien mineraalijakeiden hyödyntämismahdollisuuksia maanrakennuksessa. Hankeaika oli 1.6.2013–31.12.2016.
Vuonna 2014 koetoimintaluvalla rakennetun noin hehtaarin kokoisen kentän rakenteissa käytettiin pohjatuhkan mineraalijaeseoksia. Vuonna 2016 kenttä sai ympäristöluvan, ja Etappi sai myös luvan kentän lisälaajennukseen. Laajennusosassa tullaan käyttämään samoja mineraalijaeseoksia rakenteissa. Lisäksi tehtiin koetoimintaluvalla pihakivilaattoja, joissa pohjatuhkan mineraalijakeita käytettiin korvaamaan luonnonkiviainesta.
Hankkeen lopullinen tavoite saavutettiin eli tuotteistettiin jätteenpoltossa syntyvä pohjatuhka ja saatiin tutkittua tietoa pohjatuhkan hyötykäyttömahdollisuuksista maanrakennuksessa. Kehittämistyötä tullaan jatkamaan edelleen tältä pohjalta.
Jätevoimalan pohjatuhkaa hyödynnettiin pihakivilaattojen valmistuksessa. Tuhkan mineraalijakeita käytettiin korvaamaan luonnonkiviainesta.
Pohjatuhkan hyödyntäminen maanrakennuksessa säästää luonnonvaroja.
Seinäjoki-Nurmon jäteasema
2020 -suunnitteluhanke
Seinäjoki-Nurmon jäteasema 2020 oli suunnitteluhanke, jonka tavoitteena oli luonnostella tulevaisuuden tarpeita täyttävä jäteasema. Hankkeessa huomioitiin erityisesti jäteaseman palvelevuus asiakkaan näkökulmasta lisäämällä esimerkiksi itsepalvelumahdollisuuksia. Tavoitteena oli myös jäteaseman toiminnallinen tehokkuus.
Suunnittelussa tavoitteena oli kierrätysmateriaalien käyttö rakenteissa, kattavat jätteiden vastaanottopaikat, selkeät opasteet ja uuden teknologian hyödyntäminen.
Suunnitteluhanke käynnistyi helmikuussa 2016 ja päättyi vuoden 2017 helmikuussa. Hankkeen toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti tehdään erillinen päätös tulevina vuosina. Suunnitelman teki Ramboll Finland Oy.
