Biojätekimpasta paljon iloa

Ähtärin Leppävuoren alueella on toiminut biojätekimppa jo seitsemän vuoden ajan ja siihen kuuluu 15 omakotitaloa. Biojätekimpan puuhanaiset Laura Viljakainen ja Tuula Haukkasalo laskevat talouksien säästävän sen ansiosta jätemaksuissa vuosittain useita kymmeniä euroja.

Biojätekimppa käynnistyi vuoden 2010 syksyllä, kun Laura Viljakainen perheineen oli muuttanut Vallitiellä sijaitsevaan omakotitaloon.

– Tovin tilannetta tuumattuani päätin kysyä naapureilta, kiinnostaisiko heitä yhteinen biojäteastia. Tein laskelmat, joiden mukaan vähintään kuusi taloutta piti saada kimppaan mukaan, jotta se olisi taloudellisesti kannattavaa. Toisaalta arvelin, että korkeintaan 15 taloutta siihen mahtuisi mukaan.

Viljakainen muistelee, kun hän kiersi iltaisin ovelta ovelle esittämässä asiansa. Äidin mukana olivat perheen pojat, silloin melkein kolmevuotias Juho ja vajaan vuoden ikäinen Jaakko.

– Se oli oiva tapa tutustua uusiin naapureihin. Vastaanotto oli suorastaan erinomainen. Jopa sellaisia talouksia tuli mukaan, joilla oli ollut oma komposti.

Biojätekimppaan kuuluu taloja Vallitieltä, Kuusikujalta, Pajukujalta ja Mäntykujalta. Biojäteastialle löytyi paikka Mäntykujan päässä olevalta kääntöpaikalta, jossa sen tyhjennys jäteautoon onnistuu sujuvasti. Ennen astian sijoittamista kysyttiin siihen lupa katualueen omistajalta eli kaupungilta sekä lähinaapureilta.

Jäteastian tyhjennysväli piteni

Biojäteastia, joka on 240-litrainen, tyhjennetään kerran viikossa. Hajuhaittoja biojäteastiasta ei ole ollut.

Biojätekimpan yhteyshenkilönä toimii Tuula Haukkasalo, joka huolehtii rahaliikenteestä. Etappi lähettää hänelle biojäteastian tyhjennyslaskut ja hän puolestaan laskuttaa noin kerran vuodessa kimppalaisilta näiden osuuden. Kimpalta perittävä maksu on nykyisin noin 506 euroa vuodessa.

Biojätekimpassa olevilla useimmilla talouksilla poltettavan jätteen jäteastian tyhjennysväli on neljä viikkoa, kun se muutoin olisi kaksi viikkoa. Lisäksi monessa perheessä riittää pienempi astia kuin ennen biojätekimppaa.

– Kun oman poltettavan jätteen jäteastian tyhjennysväli on harvempi, tulee meidän kimpassamme pienintä eli 140 litran jäteastiaa käyttävillä säästöä vuodessa noin 40 euroa ja 240 litran jäteastiaa käyttävillä noin 70 euroa, Laura Viljakainen ja Tuula Haukkasalo toteavat. Pienin jäteastia puolestaan tulee vuodessa noin 25 euroa halvemmaksi kuin seuraava koko tällä neljän viikon tyhjennysvälillä. 

Eurojen lisäksi ratkaisee ekologisuus

Biojätekimppaan olisi vuosien varrella ollut tulijoita, mutta enempää ei voi ottaa mukaan, koska astian koko asettaa rajoituksensa. Kimpasta on mahdollista irtautua, mutta toistaiseksi kaikki ovat pysyneet mukana. Tämä kertoo siitä, että biojätekimppaan on oltu tyytyväisiä. Naiset kannustavatkin naapurustoja perustamaan biojätekimppoja.

Maksuliikenteen lisäksi on huolehdittava siitä, että biojäteastia ympäristöineen on siisti. Talvella on myös tehtävä lumityöt jäteastian ympärillä. Tämä kaikki on sujunut hyvässä yhteistyössä.

Biojätekimpassa painaa eurojen lisäksi ekologisuus, koska ravinteet saadaan näin kiertoon. Etappi hyödyntää biojätteen maanparannusrakeen ja biokaasun tuottamisessa.

Biojätettä kertyy Tuula Haukkasalon ja Laura Viljakaisen mukaan lähinnä hedelmien ja juuresten kuorista sekä kahvinporoista – kesällä myös kalanperkuutähteistä, mutta ruokahävikkiä ei tule.

Perheet lajittelevat biojätteen lisäksi niin lasin, kartongin, paperin kuin pienmetallinkin. Jäteasemalle viedään sinne kuuluvat jätteet. Poltettavaa jätettä kertyy vähän. Se on lähinnä muovijätettä.