KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN

Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen

Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2016 yhteensä 18 779 jätekuormaa. Edellisenä vuonna vastaanotettu määrä oli 20 587 jätekuormaa. Vastaanotetusta jätteestä pystyttiin ohjaamaan hyötykäyttöön 94 prosenttia, kun edellisvuonna prosentti oli 90.

Kaikesta vastaanotetusta jätteestä 47 prosenttia saatiin ohjattua kierrätykseen. Vastaanotetusta materiaalista ohjautui loppusijoitukseen ainoastaan viisi prosenttia.

Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä vuonna 2016 oli yhteensä 39 847 tonnia. Tästä määrästä hyödynnettiin 97 prosenttia, eli vain kolme prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyi enää loppusijoitukseen.

Hyödynnettävien jätteiden kentällä jatkettiin tehostettua maanrakentamiseen soveltuvien jätemateriaalien jatkokäsittelyä eli murskausta ja seulontaa.

Energiana hyödyntäminen ja pohjatuhkan käsittely

Energiahyödyntämiskohteista merkittävin on Westenergyn jätevoimala, johon toimitettiin 31 744 tonnia poltettavaa jätettä sähkön- ja kaukolämmöntuotannon polttoaineeksi. Toimitetusta määrästä välivarastoidun jätteen osuus oli 799 tonnia.

Jätteenpolton pohjatuhkan vastaanottomäärä oli 26 328 tonnia, josta esikäsittely suoritettiin testiluontoisesti 13 962 tonnin massamäärälle. Kyseinen erä iskupalkkimurskattiin, jonka yhteydessä poistettiin magneettiset metallit. Tarkoituksena oli kasvattaa metallisaantoa itse loppukäsittelyvaiheessa ja taata syntyvien mineraalijakeiden parempi puhtausaste. Esikäsitelty ja käsittelemätön pohjatuhka jäi odottamaan vuonna 2017 kesä–heinäkuussa tapahtuvaa jatkokäsittelyä Suomen Erityisjätteen ADR -mobiililaitteistolla.

Mineraaliaineksen hyötykäyttöä maanrakennusaineksena kehitettiin edelleen voimakkaasti yhteistyössä Suomen Erityisjätteen kanssa. Tällä hetkellä mahdollisia pohjatuhkan hyötykäytölle avautuvia maanrakentamiskohteita on muutamia niin jätehuoltokeskuksen sisällä kuin ulkopuolellakin, joten tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. Maanrakentamiskohteille mahdollisesti menevät tuhkan mineraaliaineksien määrät selviävät myöhemmin vuoden 2017 aikana, kunhan tutkimushankkeet edistyvät suunnittelu- ja lupavaiheista itse rakentamisvaiheeseen.

Laaduntarkkailua ja vesienseurantaa

Pohjatuhkasta jätehuoltokeskukseen rakennetun käsittelykentän salaojavesien laaduntarkkailua on tehty vuodesta 2014 lähtien ja vuonna 2016 erillistarkkailu saatiin päätökseen. Erillistarkkailulla saatiin varmistettua, että rakenne toimii suunnitellulla tavalla, ja pystyttiin todentamaan päällysrakenteen ehdoton vesitiiveys.

Viranomainen antoi kentän osalta päätöksen, että altaasta 3 suoritettava tarkkailuohjelman mukainen vesienseuranta on riittävä rakennetun kentän osalta, ja että myöhemmin rakennettavan tuhkakentän laajennuksen vesienseurannassa voidaan alkuvaiheen erityistarkkailun jälkeen siirtyä normaalin allastarkkailuun.

Seinäjoen ohikulkutien kevyenliikenteen väylän vesien laaduntarkkailuohjelman mukaista seurantaa jatketaan edelleen suunnitelmien mukaisesti kolmesta erillisestä lysimetristä, jotka on rakennettu väylän välittömään läheisyyteen. Tämänhetkisten tuloksien perusteella pystytään jo toteamaan, ettei rakenteessa käytetystä tuhkasta aiheudu merkittäviä vaikutuksia suotautuviin vesiin. Tarkkailuohjelman mukaisesti ollaan siirtymässä kolme kertaa vuodessa tapahtuvaan näyterytmiin. Saatujen tulosten pohjalta neuvotellaan jatkosta kunnan ympäristöviranomaisen kanssa.

Pohjatuhkan mineraalijakeiden hyödyntämistä betoni- ja sementtiteollisuudessa jatkettiin tehostetusti tänä vuonna ja tarkoituksena on edelleen jatkaa tätä pohjatuhkan hyödyntämiskanavaa pitemmälle yhteistyössä Suomen Erityisjätteen ja betoni-ja sementtitehtaiden kanssa. Lisäksi pohjatuhkan mineraaliaineksien käyttöä kevytsoramateriaalin raaka-aineena tutkitaan edelleen. Etappi selvittää myös muita mineraalijakeiden hyötykäyttökohteita laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutus loppusijoittamiseen

Vuoden alusta astui voimaan valtioneuvoston asetus orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Etapissa oltiin jo huhtikuussa 2015 aloitettu käsittelytoiminta, joka vastaa tämän asetuksen rajoituksiin. Jätteiden vastaanotossa tehdyn arvion perusteella kaikki yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävät kuormat ohjattiin hyödynnettävien jätteiden kentän esikäsittelypaikalle, tarkempaa lajittelua ja tutkimusta varten. 

Vuonna 2016 esikäsittelyyn ohjautui 3 881 tonnia lajiteltavaa jätettä, josta 2 377 tonnia ohjautui rejektinä loppusijoitukseen ja loput 1 504 tonnia joko kierrätykseen tai energiahyödyntämiseen. Vain selvästi alle 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävät rakennusjätteet, kuten villakuormat ja ylä-alapohjaeristeet ohjattiin suoraan loppusijoitukseen. 

Lajittelun yhteydessä otettiin useita kokoamanäytteitä loppusijoitusalueelle ohjatuista kuormista, joista kasattiin vuoden lopulla laboratorioon viiden eri jäteluokan kokoamanäyte orgaanisen aineksen pitoisuuksien määrittämiseksi.

Pilaantuneen maan käsittelyä tehostettiin

Ekokem-Palvelu Oy:n kanssa jatkettiin yhteistyötä pilaantuneen maan vastaanotossa ja käsittelyssä. Yhteistyössä Ekokemin kanssa vastaanotettiin vuoden 2016 aikana 6 409 tonnia pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia ja materiaaleja. 

Pilaantunutta maata sisältäviä tutkittavia kuormia vastaanotettiin ja analysoitiin jätehuoltokeskuksen alueella yhteensä 13 kohteesta. Yhteistyöllä pyrittiin tehostamaan entisestään pilaantuneen maa-aineksen sekä materiaalien vastaanottoa ja käsittelemistä, etsimällä mahdollisimman tehokas käsittelymenetelmä kulloisellekin maa-aineserälle. 

Vesien tasausallas korjattiin

Vesien tasausallas 3:n tyhjennys ja pohjasakkojen poisto suoritettiin touko–kesäkuun aikana. Tyhjentämisen yhteydessä altaan pohja ja luiskat huuhdeltiin paineellisella vedellä mahdollisten vauriokohtien löytämiseksi. Rakenteellisesti ei altaasta löydetty mitään suuria vauriokohtia vaan tehdyt paikkaukset keskittyivät pelkästään asfaltin pintavaurioiden korjaamiseen, jotka tehtiin valuasfaltoinnilla.

Biokaasulaitos toimi hyvin

Biokaasulaitos vastaanotti viime vuonna 4 080 tonnia biojätettä, 30 850 tonnia puhdistamolietettä ja 620 tonnia rasvakaivolietettä. Laitos tuotti 3 000 tonnia Ranu® -maanparannusraetta, mikä on myyty kokonaisuudessaan. Tehostetun markkinoinnin tuloksena Ranun kysyntä on tällä hetkellä niin hyvä, että tuotanto on myyty lähes vuodeksi eteenpäin.

Biokaasulaitos toimi hyvin koko vuoden, niin tuotannon kuin jätevedenpuhdistuksenkin osalta. Puhdistamolietettä jouduttiin ohjaamaan varakäsittelyjärjestelmään enää 210 tonnia, kun edellisvuonna varakäsittelyjärjestelmään meni 1 715 tonnia lietettä.

Jätevedenpuhdistus on saatu toimimaan vakiintuneesti ilman häiriöitä. Tähän on auttanut tarkka seuranta ja puhdistettavan veden alkaliteetin säätö soodalla. Käytössä on kaksi yksikköä, Demon ja SBR, joiden kapasiteetti on riittävä varmistamaan toiminnan häiriötilanteessa.

Biokaasulaitoksella on haettu kulusäästöjä vesi- ja jätevesikuluissa lisäämällä sisäisiä kiertoja. Lisäksi valaistus on vaihdettu LED -valoihin niissä tiloissa, joissa on aina toimintaa ja valaistus aina päällä.