Miten estämme ruokaa joutumasta roskiin, kas siinä pulma?

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään niin Suomessa kuin kautta Euroopan. Etelä-Pohjanmaalla ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää kansainvälistä Ecowaste4Food -hanketta vetää Etelä-Pohjanmaan liitto kumppaneineen.

Tavoitteena on löytää keinoja ruokahävikin vähentämiseksi alkaen elintarviketeollisuudesta aina yksittäisiin kotitalouksiin saakka. Lakeuden Etappi on hankkeessa mukana jätteen vähentämisen asiantuntijana.

Koulussa lapsia voidaan yhdessä eri keinoin kasvattaa välttämään ruokahävikkiä vaikkapa erilaisten tehtävien avulla. 

– Aivan ensin koottiin hyviä hävikin vähentämisen malleja ruokaketjun eri tasoilla osallistujamaissa. Sitten lähdettiin tutustumaan niihin paikan päälle, kertaa hankekoordinaattori Susanna Anttila Etelä-Pohjanmaan liitosta hankkeen ensimmäisen toimintavuoden toimia.

Kumppaneita on Suomen lisäksi mukana Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Iso-Britanniasta ja Puolasta. Ulkomaiset hankekumppanit vierailivat alkuvuodesta Etelä-Pohjanmaalla tutustumassa siihen, miten täällä hävikkiasioita hoidetaan.

Hankeväelle esiteltiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ruoka-alan kiertotaloushanketta, Atrian ja Alavuden öljynpuristamon sivuvirtojen hyödyntämistä sekä Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten ruokahävikkihankkeita.

– Yksi vieraiden mielestä mielenkiintoisimmista vierailuista tehtiin Ilmajoen Neiron koululle, jossa Ilmajoen kunnan ja Neiron koulun sekä Lakeuden Etapin edustajat kertoivat, miten koulussa lapsia voidaan yhdessä eri keinoin kasvattaa välttämään ruokahävikkiä vaikkapa erilaisten tehtävien avulla. Tässä työssä Lakeuden Etappi tukee kouluja eri tavoin, Anttila kertoo.

Vanhasta konstista uusi innovaatio – leivästä olutta

Anttilan mukaan hankkeessa mukana olevilla tahoilla on yhteinen päämäärä, mutta eri maiden välillä on erilaisia keinoja hävikkityön toteuttamisessa. Suomessa käytetään mielellään teknisiä sovelluksia ja ihmiset esimerkiksi ostavat ravintoloiden ylijäämäruokaa kännykkäsovellusten kautta. Muualla taas ylijäämäruokaa hyödynnetään enemmän hyväntekeväisyydessä.

– Monissa muissa maissa hyväntekeväisyysjärjestöt ovat aktiivisia keräämään ylijäämäruokaa, ja niissä on jo pitkään tarjottu hävikkiruoasta valmistettuja aterioita vähävaraisille. Suomessa tällaista toimintaa vasta aloitellaan. Tästä me voisimme ottaa enemmän oppia, hän arvioi.

Yksi yhteinen ongelma eri maissa on Anttilan mukaan hävikkiin menevän leivän määrä. Eri puolilla Eurooppaa ollaankin nyt kiinnostuneita samankaltaisesta ratkaisusta, eli oluen panemista hävikkileivästä.

– Tämähän ei ole mikään täysin uusi innovaatio, sillä olutta on pantu leivästä jo tuhansia vuosia sitten, Anttila tietää.